Nyt vaan TOIVON että että yksi siimapää jaksaisi uida maaliin!
Bongasin nimittäit tänään täydellisen positiivisen oviksen.
Päätin iltapäivällä testata kun vatsaa nippaili. Ja testiin tuli niin kaunis vahva ovis viiva. Ei jättäny yhtään arvailun varaa.
Aina mietin että JOS nyt tärppäis niin nopeestihan tämä kaksi vuotta yritystä meni. Kunnes taas menkat alkaa ja petyn sadannen kerran...
torstai 27. kesäkuuta 2013
Kesän turvotukset ilman sitä yhtä
Juhannuksena tuli syötyä niin että tuntuu kuin vieläkin turvottaisi. Oikeestaan sen jälkeen kun kuukautiset viimeksi hoitokierron jälkeen alkoi on tullu mässäiltyä holtittomasti. Tuntuu että on nälkä koko ajan ja sokeri hammasta kolottaa. Voiko olla niin että kierron lääkkeet jotenkin tasasi hormoneja niin että ei tehnyt mieli esim. Suklaata koko ajan.
Sillon oli sentään toivoa. Nyt mieli on taas tyhjä.
En oo ovista bongaillu vaikka testejä olisi kaapissa ollutkin. Eikä oviskivutkaan ole kovin selkeitä ollut. Kalenterin mukaan ovis olisi ollu sunnuntaina mutta vasta ma ja ti tunsin edes jonkinlaista nippailua alavatsassa. Tosin selkeitä ovislimojakaan ei näkyvissä oo ollu.
Ennen hoitokiertoja ei oviksen kanssa oo ongelmaa ollut, voisiko lääkkeet kierron näin sekoittaa? Kaikki dropit kuitenkin meni, vaikkakin pienellä annoksella.
Oon tällä viikolla katsonut kaksi kertaa erillaiset äidin Melindan tarinan itkien. Sanoin miehellenikin että vois sen katsoa. Siinä on niin paljon ajatuksia joita omassakin päässä liikkuu.
Enään muutama työvuoro ja sitten aloitan muutaman viikon loman. Onneksi tuo aika on täyteen buukattu niin ei tarvitse kulkea kaupungilla kaikkien raskaanaolevien keskellä miettien miksi oma vatsa vain täynnä ilmaa. Miten toisille suodaan kaksi lasta siinä ajassa kun me emme ole saaneet yhtäkään. Miten maailman luonnollisin asia voi olla näin vaikeeta ja aiheuttaa näin paljon mielipahaa.
Julkisella puolella on lähete koeputkihedelmöitykseen laitettu. Se siis syksyllä odottaa jos ei ihmettä tapahdu! Sitä ennen pitäis ehkä yksi insemunaatio yksityisesti tehdä, mutta meneekö siinäkin taas n.800e taivaan tuuliin...ken tietää, ei ketään, tietystikkään! Onnistumistahan ei voi rahassa mitata. Mutta kun meidän vika on se että siittiöitä on välillä vähän enemmän ja joskus ei ollenkaan niin tuo inseminaatio hoito tuntuu täydeltä lottoarvonnalta.
Sillon oli sentään toivoa. Nyt mieli on taas tyhjä.
En oo ovista bongaillu vaikka testejä olisi kaapissa ollutkin. Eikä oviskivutkaan ole kovin selkeitä ollut. Kalenterin mukaan ovis olisi ollu sunnuntaina mutta vasta ma ja ti tunsin edes jonkinlaista nippailua alavatsassa. Tosin selkeitä ovislimojakaan ei näkyvissä oo ollu.
Ennen hoitokiertoja ei oviksen kanssa oo ongelmaa ollut, voisiko lääkkeet kierron näin sekoittaa? Kaikki dropit kuitenkin meni, vaikkakin pienellä annoksella.
Oon tällä viikolla katsonut kaksi kertaa erillaiset äidin Melindan tarinan itkien. Sanoin miehellenikin että vois sen katsoa. Siinä on niin paljon ajatuksia joita omassakin päässä liikkuu.
Enään muutama työvuoro ja sitten aloitan muutaman viikon loman. Onneksi tuo aika on täyteen buukattu niin ei tarvitse kulkea kaupungilla kaikkien raskaanaolevien keskellä miettien miksi oma vatsa vain täynnä ilmaa. Miten toisille suodaan kaksi lasta siinä ajassa kun me emme ole saaneet yhtäkään. Miten maailman luonnollisin asia voi olla näin vaikeeta ja aiheuttaa näin paljon mielipahaa.
Julkisella puolella on lähete koeputkihedelmöitykseen laitettu. Se siis syksyllä odottaa jos ei ihmettä tapahdu! Sitä ennen pitäis ehkä yksi insemunaatio yksityisesti tehdä, mutta meneekö siinäkin taas n.800e taivaan tuuliin...ken tietää, ei ketään, tietystikkään! Onnistumistahan ei voi rahassa mitata. Mutta kun meidän vika on se että siittiöitä on välillä vähän enemmän ja joskus ei ollenkaan niin tuo inseminaatio hoito tuntuu täydeltä lottoarvonnalta.
perjantai 7. kesäkuuta 2013
Testaus päivä
Eilen otin viimeisen Lugesterol munan ja tänään aamulla olisi saanu testata. En kuitenkaan eilen vaivautunu testiä ostamaan kun ajattelin että kyllä se täti sieltä kylään tulee. Vatsa juili ja suklaata teki mieli.
Ei kuitenkaan täti tullut vielä kylään.
En usko ollenkaan että raskaana olisin mutta koska lääkäri on testin "määrännyt" niin teen sen huomenna aamulla.
Jotenkin olo on rauhallinen ja hyvä. Pelkkä tieto siitä että on avun piirissä keventää lastia. Vaikka sitten samalla tuleva pelottaakin.
Välillä mietin saisinko ottaa pillerit hetkeksi käyttöön niin että sais lomaa tästä kaikesta. Mies vaan ei ymmärrä, ja on sitä mieltä että lääkäri pitäisi mielenvikaisena että samalla toivoo raskautta ja syö ehkäisy valmisteita.
Mutta tuntuu että ilman ehkäisyä en saa aina kunnolla lomaa omilta ajatuksilta.
Paitsi nyt on kiva kun olen töissä paikassa joka vie mukanaan kiireen vuoksi ja nappaa aivotkin matkaansa. Ajatukset on siis koko kesän muiden hoitamisessa, ja siinä että itse jaksaa hoitaa muita hyvin.
Ei kuitenkaan täti tullut vielä kylään.
En usko ollenkaan että raskaana olisin mutta koska lääkäri on testin "määrännyt" niin teen sen huomenna aamulla.
Jotenkin olo on rauhallinen ja hyvä. Pelkkä tieto siitä että on avun piirissä keventää lastia. Vaikka sitten samalla tuleva pelottaakin.
Välillä mietin saisinko ottaa pillerit hetkeksi käyttöön niin että sais lomaa tästä kaikesta. Mies vaan ei ymmärrä, ja on sitä mieltä että lääkäri pitäisi mielenvikaisena että samalla toivoo raskautta ja syö ehkäisy valmisteita.
Mutta tuntuu että ilman ehkäisyä en saa aina kunnolla lomaa omilta ajatuksilta.
Paitsi nyt on kiva kun olen töissä paikassa joka vie mukanaan kiireen vuoksi ja nappaa aivotkin matkaansa. Ajatukset on siis koko kesän muiden hoitamisessa, ja siinä että itse jaksaa hoitaa muita hyvin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)