TOIVO pienestä...

torstai 26. syyskuuta 2013

Ajatuksia tulevasta

Olen seurannut eri blogeja jotka lapsettomuutta käsittelee, ne antaa paljon tietoa tulevasta ja saa mieli herkäksikin. On aivan mahtavaa seurata kuinka pitkät yritykset palkitaan. Mutta samalla pelkään tulevaa.
Mietin että ei meillä voi olla niin hyvä tuuri että heti ekasta hoidosta tultais raskaaksi!
Vaikka tietenkin toivon plussaa enemmän kuin muuta.
On hauska muistella suhteemme alku aikoja, sitä kuinka kaikki kukoisti ja oma yhteinen vauva oli läheinenkin haave. Tuntuu kyllä että tämä kokemus vahvistaa mutta "totta helvetissä" (kuten sairaalan lomakkeita täyttäessäni totesin) tämä kokemus parisuhteeseen vaikutta, huonollakin tavalla.
Ei ole toisen kiva vierestä seurata kun olen niin maassa että mikään ei huvita. Tai kuinka kohta kaikki hoidot ja kipu kohdistuu minuun.

Seuraavista kuukautisista pitää klinikalle soitta, mitä sitten? En edes tiedä. Siirrosta puhuttiin marraskuun loppuun. Mutta miksi lokakuussa jo pitää ottaa yhteyttä, siirtävätkö he kiertoa vai mitä?

Minulla on yksi ainoa joululahja toive...
Voi kun kaikki menisi hyvin!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Hoitojen suunnittelu -ICSI

Meille suunnitellaan ICSI hoitoa jonka lääkitys alkaa kuukauden kuluttua. Vielä yksi vuoto ja sitten seuraavasta laitetaan kaikki panokset kehiin!
En olis 2,5vuotta sitten uskonu että mun pahin pelko käy toteen. Miehelle juttelin mihin kaikkeen voidaan joutua. Hän ei siihen uskonu ja suuttui usein siihen kuinka murehdin turhia.
No, uskon että tämä "turha murehtiminen" pelastaa minut tällä hetkellä itkupotku raivareilta!
Mun mieli on rauhallinen. En oikeestaan murehdi huomista, koska tiedän että nyt saadaan apua. Vihdoin!

Toisaalta pelottaa. Pelottaa se että en usko onnistumiseen ennen kuin plussa testin nään. Pelkään sitä romahdanko jossain vaiheessa, koska nyt  tunnen itseni vahvaks.

Mietin myös sitä mistä tänään puhuimme. Mitä jos tulee tarve siirtää kaksi alkiota. Olisin toisaalta innoissaan siitä jos perheemme saisi kaksi lasta kerralla kaiken tämän odotuksen jälkeen. Mutta yhdestäkin olisin sanoinkuvaamattoman onnellinen. Moni asia vaan pyörii mielessä, vähän niinkuin välähdyksinä.

Mutta vaikka toivoa on, en usko onnistumiseen ennen kuin siihen annetaan aihetta.
Voidaan saada paras ja toivotuin joululahja tänä vuonna. Toisiko löytämäni neliapila ja kolme nähtyä tähdenlentoa onnen luoksemme?!? Toivossa on hyvä elää <3

maanantai 2. syyskuuta 2013

Lapsettomuus ja hoitotakuu

Meillä nämä lapsettomuus asiat eivät ole julkisella puolella mennyt ihan niinkun olisi pitänyt. Joten otimme selvää voiko olla mahdollista että pelkät tutkimukset saa kunnallisella puolella kestää yli vuoden.
Olemme maksaneet kunnallisen puolen laboratorio kokeista sekä poliklinikka maksuista enemmän kun mitä olisimme maksaneet yksityisellä puolella. Syynä mm.se että kokeita on otettu tyyliin yksi kerrallaan ja jokaisesta käynnistä kun on veloitettu polimaksu.
Mutta tosiaan selvitimme hoitotakuu asiaa ja on niin että vuoden sisällä hoidon aloituksesta tulisi hoitoa saada.
Näin ollen meillä tämä ei ole toteutunut...
Nähtäväksi jää jääkö asia tähän. Olemmehan kuitenkin epätoivoisina jo yksityiseenpuoleenkin turvautuneet kun muuten ei apua ollut tarjolla.

Mutta haluan vain että kaikki vaativat oikeuksiaan! Lapsettomuus on sairaus johon hoitotakuu pätee!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Suunnittelukäynti lähenee

Välillä mietin miksi surra, ja miksi pumpata ittensä täyteen lääkkeitä. Ja miksi toivoa jotain mitä ei välttämättä saa.
Sitten laitan käteni vatsalleni joka on täynnä karkkeja, mieleen hiipii ajatus siitä josko siellä voisi muutakin kasvaa.
Olisi niin ihana tuntea pienet ja isotkin potkut vatsan sisällä. Haluaisin  työntää ulkona rattaita ja herätä yöllä imettämään.
Kyllä minä vielä haluan äidiksi!

Koko kesän olen ollut toiveikas ja koittanut elää hetkessä.
Enään ei ole kun reilu viikko siihen kun astellaan suunnittelu käynnille.
Toivon että päästäis jo rankempiin hoitoihin vaikka inseminaatioita onkin tehty vain yksi.
Tarkoitus oli tehdä kolme. En vaan jaksaisi pettyä huonoihin siittiö määriin sen jälkeen kun itse olen kuukauden itseäni piikittänyt aineella joka satoja euroja maksaa.
Viikko kohtaloon... En edes halua kuvitella miltä ivf:n jälkeinen nega tuntuisi.
Mutta murehditaan sitä sitten. Nyt on hyvä näin :)