TOIVO pienestä...

maanantai 22. heinäkuuta 2013

omaa aikaa

Täydellisestä ovulaatiosta uuteen kiertoon. Ei siis raskautta kierrosta jonka yritus  nro. oli 28!! Muita blogeja (linkit oikealla) olen lukenut luovuttamisen makuja ja niitä täälläkin selkeästi ilmassa.

Vaatekaapissani on pussi kuitteineen. Pussissa on pienet vaatteet jotka ostimme kaupunki vierailulta vuosi sitten. Vaatteet olisi yhteisen vauvamme kotiutumis vaatteet. Varastossa on myös laatikollinen vaatteita joita olen esikoisen vauva ajoilta säästänyt.
7 vuotta sitten mietin että haluaisin kolmannen lapseni sitten kun esikoinen on kouluun menossa. Nyt on se syksy.
Tilanteesta vaikeamman tekee sen että minulla ja nykyisellä miehelläni ei ole yhteisiä lapsia. Mieheni on lapseton!
Olen yli onnellinen tässä tilanteessa siitä että olen 19 vuotiaana saanut esikoiseni. Olen omistanut elämäni perheelle, lapsilleni ja silti saanut itselleni hyvän koulutuksen. Minulla on perjaatteessa kaikki se mistä olen haaveillut.

Mutta on lohdutonta kun kaikki ympärillä hehkuttaa vauva onneaan ja itse ei yli kahden vuoden yrittämisen jälkeen tule raskaaksi.

Näen unia että silitän vauva mahaani. Ja nyt vain haaveilen vauvasta, mutta en suunnittele mitään sen varaan. Pohdin eri opiskelu vaihtoehtoja tulevaisuuteen ja suunnittelen kodin muutos töitä yms.

Lapsettomuushoitoja en ole paljon kesän aikana miettinyt. En haluaisi inseminaatioota enään, ainakaan muuten kuin luonnolliseen kiertoon. Tuntuu turhalta maksaa paljon rahaa kun siemenneste h hetkellä saattaa olla tyhjää täys. Koeputkihedelmöityksiin olen jo mieleni siirtänyt, ja syksylle olisi yksi aika sovittuna kunnalliselle puolelle. En vaan tajuu miks polikäyntejä vieläkin tarvii. Ollaan vuos käyty polilla ilma yhtäkään hoitoa!

Elämä on kaikesta huolimatta hyvää, vaikka välillä masentaa ja kaikki tuntuu raskaalta.
Toivotaan ilmeitä, mutta ei mietitä tulevaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)